1. päivä Krabissa 22.6.

Heräsimme perjantaina klo 5 ja lähdimme ajamaan vuokratulla Hondalla klo 6 kohta Krabia. Lähdimme ajoissa, että välttäisimme ruuhkat, jotka täällä ovat pahoja. Näimme vain muutamia ihmisiä munkkeja oransseissa kaavuissaan ja koululaisia koulupuvuissaan, sekä tietysti koiria jotka täällä kulkevat vapaana.

Christianin piti pistäytyä vessassa matkan loppuvaiheessa ja poikkesimme Shellille. Minä olin laskelmoinut, että käyn WC:ssä vasta kun pääsemme hotelliin, sillä minulla WC-kammo. En voi asioida, kuin kunnon vessoissa ja ajattelin, että sellaisia ei matkan varrella tule olemaan. Shellin wc oli kuulemma kamalin vessa missä Chris on ikinä ollut. Se oli perinteinen reikä maassa ja ämpärillä huuhdellaan tavara pois. No ei se kuulemma sillä mihinkään lähtenyt...

Matkanteko sujui hyvin wc-selkkausta lukuunottamatta ja olimme Krabissa noin kolmen tunnin päästä. Krabiin on noin 200 km matkaa. Hotellin löytyminen on hieman hankalaa ja ajoimme muutaman kerran edestakaisin, ennen kuin löysimme sen.

Hotelli The Cliff sijaitsee vilkkaa kadun varressa ja meillä oli kuva hotellista viidakon keskellä. Tunnelma kuitenkin muuttui kun menimme vastaanottoon ja siitä hotellin uima-altaalla. Bungalowin kattojen takana kohoaa vuoria ja tunnelma altaalla on rauhallinen. Liikenteen ääniä ei kuulu yhtään. Kaikki näyttää samalta kuin kuvissa ja tunnelma on ihana.

Meidän bungalowimme oli aivan altaan tuntumassa. Ihanan viileä ilmastoitu bungalow, jossa "ulkona sijaitseva", open air kylpyhuone. Kylpyhuoneessa ei tietenkään ollut ilmastointia ja siellä kasvoi eksoottisia kasveja.









Lähdimme pian kävelemään rannalle, jonne oli noin 10 minuutin kävelymatka. Ao Nang Beach ei ole mikään kummoinen ranta, mutta otimme Long tail boatin Railei Beachille. Veneeseen pitää hypätä vedestä ja siinä kastuu aika varmasti, koska aaltoja tulee tasaisin väliajoin ja osa niistä aika isoja. Meidän piti varjella mukana olevia kameroita, muusta ei niin väliä.

Matka Long tail boatilla oli idyllinen, kuin suoraan elokuvista. Vedestä kohoavat korkeat kalkkikivi vuoret ja meri loistaa turkoosina ja aurinko paistaa. Välillä vesi roiskuu veneen osuessa aaltoihin. Maisema on aivan erilainen, kuin Phuketissa. Mahtavan näköistä!







Railei Beach näyttää hienolta ja siellä on todella vähän turisteja. Otamme varjoisan paikan, koska matkalla on tullut todella kuuma. Menemme melkein heti turkoosiin veteen. Railei Beachilla aallot ovat pehmeitä ja meri on erilainen kuin Phuketissa. Ei tuule yhtään. Olemme varmaan puolituntia meressä, siellä ei ajan kulkua huomaa. Tuntuu ihanalta kellua lämpimässä vedessä ja olla välillä aaltojen keinuteltavissa.

Railei Beach on upea ranta. Hiekka on pehmeää ja todella hienorakeista. Ranta on ympäristöluokituksen mukaan saanut 4 ja puoli tähteä 5:stä. Roskia ei näy missään. Ei ole myöskään rantatuoleja tai mitään mikä voisi pilata upean maiseman. Molemmilla puolilla kohoavat vuoret merestä. Hiekka on valkoista ja meri turkoosinvihreä.



"RAILEI BEACH, KRABI is one of the world’s most spectacular beaches, surrounded by a sheer wall of craggy limestone cliffs. These cliffs cut it off from the mainland, effectively banning all vehicles. The sandy beach is undisturbed by rocks or coral and slopes gently into the sea, which is studded with small craggy islands and coral sea gardens." Lähde: Info Hub

Välillä otamme aurinkoa ja välillä käymme uimassa. Lähdemme muutaman tunnin päästä Long tail boatille saadaksemme kyydin takaisin Ao Nangiin. Saamme odottaa puoli tuntia brittipariskunnan kanssa, sillä vene ei lähde ennen kuin on tarpeeksi matkustajia.

Hotellille päästyämme käymme ensin altaalla vilvoittelemassa ja sitten suihkussa, sillä hiekkaa on ihan joka paikassa. Sen jälkeen nukumme pari tuntia. Aikainen herätys alkaa tuntua.







Nukkuessamme on satanut, mutta kun lähdemme sade on tauonnut ja ulkona on pimeää. Uima-allas on valaistu kynttilöin ja se hohtaa turkoosina yössä.



Ulkona ei tunnu enää niin kuumalta. Kävelemme yhteen ravintolaan, jonka aiemmin huomasin. Se vaikuttu ulkoa päin hyvältä. Sisältä se näyttää ihan ok:lta, mutta tarkemmin katsottuna se on hieman kulahtanut, kuten siellä soivat kasari lemmenballadit, jotka olisin mieluummin jättänyt kuulematta.

Ilmastointia ei ole tai se ei ole päällä ja pian meillä on todella kuuma. Muita asiakkaita ei ole, mutta myöhemmin paikalle tulee saksalaispariskunta ja toinen pariskunta, joka istuu kauemmas meistä. Saksalaiset arvuuttelevat mistä olemme kotoisin, kun välillä puhumme suomea ja välillä Christian puhuu täydellistä englantia tarjoilijoiden kanssa. Maantieteellisesti he pääsevät aika lähelle puhuessaan Venäjästä, mutta en käy korjaamassa heitä.

Tilaamme alku ja pääruoat. Papaijasalaattia ja valkosipulileipiä, Pad Thai:ta ja kanaa casheypähkinöillä. Kuumuus aiheuttaa sen että ruokahaluni on alkupalojen jälkeen lähes mennyt. Katossa on tuulettimet, jotka tarjoilija saa päälle vasta, kun olemme syöneet. Jälkiruokamenu tuodaan ja mieleni tekisi jäätelöä, mutta tarjoilija antaa odottaa tilausta liian kauan, joten jätämme tilaamatta. Ruoka ei ollut mitään kovin ihmeellistä, Christian tosin piti tulisesta papaijasalaatista.





Kävelemme hotellille päin ja katselemme joitain liikkeitä ja kojuja. Ostamme kotiin yhden pienen öljyvärimaalauksen ja Christian ostaa jälleen kerran yhden paidan.

Christian ostaa matkalla myös Oreo McFlurryn (Mäkistä).

Suihkun jälkeen uni maistuu.



Pikku gekko kylppärin seinällä