Aidosti oikea

Teki mieli aamulla huutaa ääneen hallelujaa, sillä eilistä Hesaria lukiessani oli vihdoin joku kirjoittanut aiheesta joka on ÄRSYTTÄNYT mua siitä asti, kun ensimmäisen kerran kuulin henkilön tätä sanaa käyttävän. Se on tämä "aidosti" sana. Aina, kun kuulen jonkun käyttävän sitä, tekee mieli rääkyä kovaan ääneen ARGH! Olen miettinyt pitkään, että miksi sitä ylipäätään käytetään.

"Mä ole aidosti sitä mieltä, että.." Ja jos et ole aidosti sitä mieltä, niin oletko sitten epäaidosti eli valehteletko? Miksei voi sanoa: "Olen sitä mieltä." Onko niin, että sillä ei ole enää tehoa, onko tullut sanottua liikaa? Miksi nyt ollaan niin aitoja??

Perjantain 14.3. Hesarissa Vesa Karonen kirjoittaa Kanavalla -palstalla tästä ilmiöstä otsikolla Aidosti, oikeasti. Häntä ärsyttää myös sanan "oikeasti" käyttö. Eikö seuraava lause kuulosta ihan hemmetin naurettavalta? Tämä on lainattu Tuomas Enbusken keskustelusta Yle Radio01:stä 21.2. "Okei, jossain sotilasdiktatuurissa, jossa ihmiset on aidosti telkien takana..." Ja taas tekee mieli huutaa lujaa ARGH! Siis ne on niinku ihan aidosti siellä telkien takana, eikä siis niinku leikisti.


Toivon joka päivä, että tämä sana palautuu siihen aitoon ja oikeaan tarkoitukseensa ja unohtuu, niinkuin leikkisä "aikuisten oikeasti", jota jengi hoki yhteen aikaan koko ajan. Silloin tuntui välillä siltä, kuin olisi ollut lapsen seurassa, joka oli juuri oppinut uuden sanan ja kokeili miltä tuntuu käyttää sitä.

Mikähän on seuraava päivän sana?