Olin etsinyt netistä nopeasti hotellin, koska minulla ei ollut kirjaa mukana Baselista, jossa olisi kerrottu hyvät hotellit. Hotelli sijaitsi keskustan tuntumassa lyhyen kävelymatkan päässä. Kun saavuimme sinne päivällä alue oli rauhallinen ja hotelli näytti ulkoa päin kivalta. Baselin hintataso on kova, joten tiesin, että joudumme tyytymään vähän vaatimattomampaan hotelliin.
Respassa oli töissä keski-ikäinen nainen, joka oli myös yksi omistajista. Hotelli on perheomistuksessa. Hän oli todella mukava. Saimme huoneen, joka oli kuin 70-luvulta, hyvin pelkistetty, mutta todella siisti. Tässä vaiheessa emme vielä osanneet aavistaa mikä meitä odotti.
Tosin matkalla autolle takaisin silmiini osui erotiikkaliike, mutta niitä on Helsingissäkin yllin kyllin, enkä vetänyt siitä minkäänlaista johtopäätöstä. Ajoimme keskustaan auton kanssa ja jätimme me sen parkkitaloon. Pyörimme siellä ja kävimme syömässä sushia. Mukaan tarttui myös vaatteita alennusmyynnistä.
Kävimme vielä ostamassa juotavaa ja syötävää hotellihuoneeseen. Ajoimme takaisin ja jätimme auton parkkitaloon hotellin lähelle. Kävelimme lyhyen matkan hotelliin, jolloin huomasin toisen vihjeen siitä missä todella olimme. Nimittäin baarin. Sisällä istui mies ja kaksi naista samassa pöydässä. Näky muistutti baareja Thaimaassa eli kauniisti sanottuna "kontaktibaareja".
Hotellihuoneessa luin kirjasta Baselin baareista, ravintoloista yms. Löysin myös hotellimme alakerran baarin. Siitä kirjoitettiin yhdellä rivillä. "Baari on kontaktibaari Pikku-Baselin punaisten lyhtyjen alueella." Tadaa! Nyt tiesimme missä olimme.
Olimme Baselin punaisten lyhtyjen alueella, itseasiassa aivan ytimessä eli siellä missä kaikki tapahtuu.
Hotellissamme oli "normaalejakin" turisteja. Näimme heistä esimerkin hississä lähtiessämme syömään. Kyseessä oli vanhempi pariskunta. Luin netistä lisää hotellistamme. Siinä kehuttiin sen sijaintia lähellä keskustaa, mutta kukaan ei suositellut sitä yksin matkustaville naisille tai pariskunnille. Joku kehui aamiaista ja useat huoneiden siisteyttä.
Näin käy helposti, kun yrittää kiireessä etsiä hotellia netistä, tuntematta kaupunkia entuudesta ollenkaan.
Lähdimme illalla kävellen kaupunkiin ja söimme keskustassa herkullisen illallisen oluen kera. Kävelimme vielä sen jälkeen Reinin varrelle ja istuimme ja katselimme joessa kelluvia ihmisiä ja ohi ajavia veneitä. Ilta oli todella kaunis ja ihanan lämmin.
Hotellia lähestyessämme oli iltaelämä jo alkanut. Naisia hengaili baarien oville ja meno oli vilkkaampaa kuin päivällä.
Siitä meno ja meininki sitten vilkastui yötä kohden. Nukkuminen ei tahtonut onnistua. Hotellihuoneessa ei ollut ilmastointia, mutta ikkuna kylläkin. Olimme ylimmässä kerroksessa, mutta kadun melu: huudot, nauru, puhe, musiikki diskoista, autot, moottoripyörät yms. kuuluivat huoneeseen selvästi. Ikkuna oli pakko laittaa kiinni. Lisäksi ihmiset käyttivät hissiä ahkerasti. Hmmm, miksiköhän?
"Hauska" yksityiskohta hotellissa oli, pienen pienet pistorasiat. En pystynyt lataamaan kannettavaani hotellissa, koska plugi ei mennyt pistorasiaan. Nekin olivat suoraan 70-luvulta. Ilmeisesti ihmisillä on huoneessa parempaakin tekemistä, kuin bloggaaminen tai nukkuminen.
Sveitsi ei kuulu EU:hun, joten maassa saa polttaa tupakkaa kaikkialla. Ihmiset polttivatkin ahkerasti ja hotelli haisi hirveälle. Siinä huomasi, kuinka hyvä on ettei saa röökata joka paikassa. Ruokaillessa keskityn paljon mieluummin ruoan tuoksuun, kuin röökin yököttävään hajuun.
Kaiken kaikkiaan Basel oli hauska kokemus ja näin jälkeen päin hotellikin naurattaa. Yksi kokemus taas lisää.
Kuvia Baselista:
Posts
No comments:
Post a Comment