Blog Action Day 2008: Naiset ja köyhyys

Maailman köyhät ovat naisia

YK:n tietojen mukaan maailmassa elää yli 1,3 miljardia ihmistä äärimmäisessä köyhyydessä ja heistä noin 70 prosenttia on naisia. Womankind Worldwide -järjestön arvion mukaan naiset tekevät kaksi kolmasosaa maailman työtunneista ja tuottavat puolet maailman ruoasta, mutta ansaitsevat vain 10 prosenttia maailman tuloista ja omistavat alle prosentin maailman yhteenlasketusta omaisuudesta.

Naisten osuuden kasvaminen köyhistä on ollut maailmanlaajuinen trendi, johon alettiin kiinnittää tarkempaa huomiota 1970-luvulla. Naisilla ja yksinhuoltajilla on muita väestöryhmiä suurempi köyhyysriski. Suomessa se on kasvanut hälyttävällä vauhdilla 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2006 Suomessa asuvista pitkäaikaisköyhistä suurin osa, arviolta noin 125 000, oli naisia. Yksinhuoltajista 90 prosenttia on naisia ja vuonna 2000 yksinhuoltajatalouksista noin 40 prosenttia kuului pienituloisimpaan tuloluokkaan. Köyhyyden naisistumisen lisäksi myös naisten väliset tuloerot ovat kasvaneet.

Näin suhdelukujen valossa voidaan todeta, että taistelu köyhyyttä vastaan on taistelua nimenomaan naisten köyhyyttä vastaan.

Köyhyyden monet vaikutukset

Köyhyys ei ole ainoastaan rahan puutetta vaan se ilmenee kokonaisvaltaisena puutteena elämän perustarpeista: huonona terveydentilana, heikkoina koulutusmahdollisuuksina, lukutaidottomuutena, puutteellisina asumisoloina ja epäterveellisenä ympäristönä. Köyhyys rajoittaa myös ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja johtaa usein sosiaaliseen syrjäytymiseen. Köyhät naiset ovat usein yhteiskunnassa kaikkein alimmassa asemassa tai elävät täysin järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella.
Köyhät naiset ovat erityisen haavoittuvaisia ihmisoikeusloukkauksille ja erilaisille syrjinnän muodoille. Köyhyys ajaa naisia etsimään parempaa elantoa muista maista. Siirtolaisnaiset ovat otollisia ihmiskaupan uhreja: heitä saatetaan huijata esimerkiksi lupaamalla hyväpalkkaista työtä, mutta tavallisimmin ihmiskaupan uhreiksi joutuneet naiset päätyvät prostituoiduiksi.

Köyhyys on tuhoisaa myös naisten terveydelle. Tiheästi toistuvat raskaudet kuluttavat naisten voimia ja synnytykset ovat heille usein hengenvaarallisia. Maailmassa kuolee vuosittain synnytykseen puoli miljoonaa äitiä, lähes kaikki köyhissä maissa. Alisteisen sosiaalisen aseman, ihmiskaupan, seksuaalisen väkivallan ja puutteellisen koulutuksen takia naisilla on myös miehiä suurempi alttius saada HIV-tartunta. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa nuorten naisten riski saada hi-virus on kolme kertaa suurempi kuin samanikäisten miesten. Köyhien naisten terveydentilaa pahentaa se, että tarjolla oleva ravinto on usein heikkoa ja kun ruokaa on vain vähän, naiset ja tytöt syövät viimeiseksi miesten ja poikien jälkeen.

Ihmisoikeuksien näkökulmasta köyhyys voidaan nähdä ihmisoikeusloukkauksena, sillä se rikkoo ihmisen perustavia oikeuksia ihmisarvoiseen elämään ja riittävään elintasoon. Ihmisoikeuksien ja demokratian toteutuminen edellyttävät varoja ja investointeja perusturvaan ja tarpeellisiin instituutioihin, sillä nälkäisenä, sairaana ja pahimmillaan kodittomana ihmisen aloitekyky on rajallinen, eivätkä hänen voimansa riitä muuta kuin välttämättömiin ponnistuksiin - poliittisesta tiedostamisesta tai toiminnasta puhumattakaan.

Näin ollen taistelu köyhyyttä vastaan on myös taistelua naisten ihmisoikeuksien puolesta.

Mikä naisia köyhdyttää?

Poliittinen epävakaus, korruptio ja puutteellinen infrastruktuuri ovat muutamia syitä sille, miksi ihmiset ylipäätään köyhtyvät ja miksi he myös pysyvät köyhinä. Naisia köyhdyttävät erityisesti työelämän eriarvoisuus ja naisvaltaisten alojen alhainen palkkataso sekä erilaiset perusoikeuksien loukkaukset kuten sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä työelämässä. Suomessa köyhien naisten määrää on kasvattanut yksinhuoltajuuden lisääntyminen, mutta lyhyiden ja heikosti palkattujen työsuhteiden lisääntymisen myötä myös työssä käyvät naiset ovat yhä useammin köyhiä.

Heikot koulutusmahdollisuudet rajoittavat eniten juuri naisten mahdollisuuksia hankkia omia tuloja ja suojautua köyhyydeltä. Valtaosa maailman 900 miljoonasta koulua käymättömästä lapsesta on tyttöjä. Kaikkein köyhimpien maiden tytöistä 46 prosentilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia koulunkäyntiin. Tyttöjen koulunkäynnin suurimpia esteitä ovat nuorena aloitettu työnteko ja heikot mahdollisuudet päättää itse lasten hankkimisesta. Naisten koulunkäyntiä hankaloittavat myös lastenhoidosta johtuva työtaakka ja esimerkiksi vessojen puute kouluissa.

Naiset ovat perinteisesti tehneet runsaasti palkatonta työtä kotona, maataloudessa ja perheen pienissä yrityksissä. Naiset työskentelevät usein aloilla, joilla työntekijän oikeudet ovat heikot. Naisten on hankalaa, ellei mahdotonta vaatia oikeuksiaan tai parempaa palkkaa, mikäli parempia työmahdollisuuksia ei ole tarjolla ja tehtävään löytyy aina joku toinen henkilö, joka on valmis tekemään kurjimmatkin työt.

Kehitysmaissa naisten oikeuksien toteutumista vaikeutta se, että monet naiset työskentelevät yhteiskunnan ulkopuolelle jäävällä epävirallisella sektorilla vailla minkäänlaista lain tarjoamaa suojaa. Nämä naiset hankkivat elantonsa esimerkiksi maataloustyössä, katukauppiaina, käsityöläisinä tai roskien kerääjinä.

Naisia pitävät köyhyydessä myös huomattavasti miehiä heikommat mahdollisuudet vaikuttaa kokemiinsa epäoikeudenmukaisuuksiin. Naiset vastaavat monissa maissa arjen pyörittämisestä käytännön tasolla, mutta heiltä puuttuu päätösvalta perheissään ja yhteisössään. Naisilla ei ole useinkaan sananvaltaa myöskään viljelemänsä maan ja siitä saatavien tuottojen suhteen omistus- ja perintöoikeuksien rajoitusten takia. Tämä rajoittaa naisten mahdollisuuksia itsenäiseen elämään ja toimeentuloon.

Naisten välillä on toki eroja sekä maiden sisällä että mantereiden välillä, mutta niin etelässä kuin pohjoisessa naiset elävät yhteiskunnissa, joissa he eivät ole miesten kanssa taloudellisesti tasavertaisia.

Naisten koulutus ja vaikutusmahdollisuudet - aseet köyhyyttä vastaan

Naisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen on keskeisin keino vähentää köyhyyttä ja parantaa naisten yhteiskunnallista asemaa etenkin kehitysmaissa. Naisten köyhyyden poistaminen on itseisarvoisen tärkeää heidän ihmisoikeutensa toteutumisen kannalta, mutta naisilla on keskeinen rooli köyhyyden poistamisessa myös koko yhteiskunnan näkökulmasta. Esimerkiksi YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan on painottanut, että tyttöjen heikko koulutus on suurin este yhteiskunnan sosiaaliselle, poliittiselle ja taloudelliselle kehitykselle.
Kouluttautuneilla naisilla on enemmän vaikutusvaltaa ja valinnan mahdollisuuksia, he ovat terveempiä ja osallistuvat aktiivisemmin julkiseen elämään. Äidin koulutustaso näkyy myös lasten hyvinvoinnissa ja koulutetut naiset suhtautuvat usein myönteisemmin myös tyttäriensä koulunkäyntiin.

Lähde Suomen UNIFEM